Kokemäkeläisellä Lehtosen Konepajalla ei suoranaisesti ole tullut paineita siirtää toimintojaan ulkomaille. Toimitusjohtaja Erkki Lehtosen mukaan keskusteluja on kyllä käyty ja laskelmia tehty, mutta raskaalla konepajateollisuuden sektorilla toimivan alihankintayrityksen kannattaa mieluummin investoida Suomessa toimintojen kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen kuin lähteä maailmalle.

Parantaakseen kilpailukykyään globaaleilla markkinoilla Suomen johtava tarkkuusvalimo Sacotec Components Oy investoi kolmella miljoonalla uuteen tehtaaseen Riihimäellä. Kyseessä on merkittävä pääomasijoitus, sillä kolme yhtiötä käsittävän Sacotec-konsernin liikevaihto oli viime vuonna kuusi miljoonaa euroa.

Teknologiateollisuuden liikevaihdossa Suomessa ohitettiin talouskriisin synkin vaihe vuoden 2010 alussa. Sen jälkeen kasvu on ilahduttavasti asteittain elpynyt, tosin hyvin epäyhtenäisesti sekä toimialojen että yritysten välillä. Mutta koko alan liikevaihto on edelleen selvästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008.

Teknologiateollisuuden uusien tilausten lisääntyminen loka-joulukuussa 2010 antaa toivoa elpyvästä kasvusta vuodelle 2011. Tilauskannan supistuminen loppuvuonna korostaa yritysten tilanteen ja kasvun haurautta. Epävarmana jatkuva maailmantalouden tilanne edellyttää määrätietoisia ponnisteluja yritysten ja koko Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Suomalaiset pk-yritykset vievät tuotteitaan ja palveluksiaan ulkomaille huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi saksalaiset. Teknologiateollisuus ry:n tuore puheenjohtaja kannustaa yrittäjiä avaamaan vientimarkkinoita, mikä tosin on hyvin pitkälle osaamiskysymys monessa yrityksessä. Lisäksi Pekka Lundmark patistaa pk-yrityksiä kehittämään omia tuotteita ja innovaatioita, jotteivät ne olisi liikaa pelkästään alihankintastrategian varassa.

Teknologiateollisuus haluaa älyteollisuudesta uuden kasvun lähteen. Suomessa tarvitaan määrätietoista työtä, uusia näkökulmia ja radikaalejakin toimenpiteitä takaamaan tulevaisuuden hyvinvointi. Nykyisten toimialojen kilpailukyky on turvattava, mutta samalla on luotava pohja uudelle kasvulle. Älyteollisuus palveluineen ja laajamittainen digitalisointi voi palauttaa Suomen kilpailukyvyn, sillä vanha tie on kuljettu loppuun.

Professori Petri Suomala Tampereen teknillisestä yliopistosta uskoo, että suomalaisella alihankinnalla on menestymisen eväitä ja mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Jäljellä olevista kotimaisista työpaikoista kannattaa ja voi taistella.

Alihankintayrityksen pitää pyrkiä tiedostamaan, millaisessa toimitusketjussa se on mukana. Millä keinoin lopputuote varsinaisesti kilpailee ja minkälaiset lainalaisuudet siellä vallitsevat.

- Se auttaa pitkälti ymmärtämään, onko esimerkiksi työkustannustemme kalleus merkittävä ongelma vai onko se kompensoitavissa muilla tavoin. Tuotteiden kilpailukyyn voi toki vaikuttaa myös muilla keinoin kuin kustannuksia alentamalla, kuten toimitusajalla tai ominaisuuksilla.

Teknologiateollisuuden tuore toimitusjohtaja Jorma Turunen ei halua spekuloida onko lama jo ohi vai ei. Hänen mielestään herkästi unohtuu, että globaali rakennemuutos on alkanut jo ennen talouskriisiä ja jatkuu vielä sen jälkeenkin. Lamasta yritykset tulevat ulos uudenlaiseen tilanteeseen. Tämä kysyy ketteryyttä, jotta pystytään sopeutumaan uuden toimintaympäristön vaatimuksiin

Suomen raskas teollisuus on murroksessa, kun metsä-, telakka- ja konepajateollisuus menettävät talouskriisissä asemiaan. Globalisaation oloissa työpaikat uhkaavat kadota ulkomaille lopullisesti. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLAn toimitusjohtaja Sixten Korkman ei kuitenkaan halua tuomita perinteistä teollisuuttamme menneen ajan toimialaksi.