Valonpilkahduksia tunnelin päässä

Teknologiateollisuus näkee jo valonpilkahduksia parin vuoden synkällä taipaleella taantumatunnelissa. Maailmantalouden kasvusta huolimatta liikevaihdossa Suomessa ei ole odotettavissa nopeaa paranemista. Yritysten kysyntä on kehittynyt epäyhtenäisesti. Uudet tilaukset ovat lisääntyneet jonkin verran alimmalta tasoltaan, mutta tilauskannassa ollaan vasta pohjalla.

Uusien tilausten että tilauskannan kokonaisarvo olivat huhti-kesäkuussa 38 prosenttia alemmat kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008. Taantuman seurauksena teknologiateollisuuden työpaikat Suomessa ovat vähentyneet vajaat 10 prosenttia eli lähes 30 000 työpaikkaa. Sen sijaan kehittyvissä, matalan kustannustason maissa suomalaisyritykset ovat kaiken aikaa lisänneet työvoimaansa.

Euroopan keskuspankin mukaan Suomi on viime vuosina menettänyt kustannuskilpailukykyään myös euromaiden välisessä vertailussa. Keskeisenä syynä ovat ylisuuret palkankorotukset useilla talouden sektoreilla vuosina 2007-2010.

Teknologiateollisuuden näkemyksen mukaan edelleen jatkuva globaali rakennemuutos edellyttää suomalaisen kustannustason alentamista ja tuottavuuden johdonmukaista parantamista. Kilpailukykyä on parannettava kaikin Suomessa käytettävissä olevin keinoin.

- Tosin euron heikentyminen US dollariin nähden on selvästi auttanut vientiteollisuuttamme. Mutta kuinka kauan se kestää, on toinen juttu, sanoi toimitusjohtaja Jorma Turunen.

Volyymit vuoden 2004 tasolla

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli tammi-huhtikuussa hieman suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 30 prosenttia pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 2008.

Yritysten tilauskehitys parani jonkin verran huhti-kesäkuussa. Ne saivat uusia tilauksia euromääräisesti 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla ja 20 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 2008 uudet tilaukset olivat huhti-kesäkuussa lähes 40 prosenttia alemmalla tasolla.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 14 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 2 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Verrattuna kriisiä edeltävään aikaan tilauskanta on supistunut lähes 40 prosenttia.

Henkilöstön sopeutustoimet Suomessa jatkuivat huhti-kesäkuussa. Henkilöstö on vähentynyt taantuman aikana kaikkiaan 29 000:lla ja oli 250 000. ¨Positiivista oli, että kesäkuussa henkilöstöstä enää 20 000 oli lomautusjärjestelyjen piirissä, kun vuodenvaihteessa määrä oli 57 000. Yritykset palkkasivat myös ilahduttavasti tänä vuonna noin 10 000 kesätyöntekijää. Viime vuonna kesätyöntekijöitä oli 6 500.

Epävarmuus varjostaa maailmantalouden nousua

Maailmantalous on kasvanut alkuvuonna ennakoitua nopeammin. Kasvu on painottunut Aasiaan. IMF:n arvion mukaan maailmantalous kasvaa 4,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2009.

Globaalin talouskriisin pohjalta on noustu ennennäkemättömien finanssi- ja rahapoliittisten elvytystoimien avulla. Nousu on kuitenkin ollut epäyhtenäistä. Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Japanin valtiot ovat velkaantuneet voimakkaasti. Samalla Aasian kehittyvien maiden taloudet ovat ylikuumentuneet.

Useiden euromaiden rasitteena on viime vuosina heikentynyt kustannuskilpailukyky. Työvoimakustannukset ovat nousseet tuottavuutta nopeammin. Kilpailukyky on heikentynyt selvästi muun muassa Italiassa, Espanjassa, Kreikassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Suomessa.

- Suomessa toimivan teknologiateollisuuden päämarkkinoilla Euroopassa kasvu on ollut hidasta ja näkymät ovat kaksijakoiset. IMF ennustaa alueelle noin prosentin kasvua tälle vuodelle. Velkaongelmat jarruttavat pitkään useiden maiden kehitystä. Toisaalta esimerkiksi Saksassa varsinkin koneteollisuuden tilanne on kohentunut selvästi viime aikoina, totesi pääekonomisti Jukka Palokangas.

Suomi ei ole päässyt laaja-alaisesti mukaan maailmantalouden kasvuun. Suomen kilpailukyky on joka päivä todellisessa testissä, kun yritykset kamppailevat uusista tilauksista ja globaali rakennemuutos jatkuu voimakkaana. Kaikkialla on valtava ylikapasiteetti, eikä hallituksen budjettilinjauksistakaan ole paljoa apua teollisuuden orastavalle kasvulle. Teknologiateollisuus pettyi suuresti mm. rajuihin energiaverojen korostuksiin, pk-yritysten uusien liiketoimintojen kehittämiseen kaavaillun verokannustimen puuttumiseen.

- Lamaa edeltäneeseen tasoon ei ole varmuudella paluuta pitkään aikaan. Avainkysymys kuuluukin: tavoitellaanko sellaista tasoa, jossa jossain vaiheessa ollaan oltu, vai pitäisikö tyytyä nykyisiin volyymeihin, Jorma Turunen heitti pohdittavaksi retorisen kysymyksen.

(Käppyröitä Polku: www.tekonologiateollisuus.fi > 29.7. Valonpikahduksia ja synkkää taivalta....>alapalkista:materaalipankki>30.7.suhdanneraportin 3/2010 kuviot)

Kuviot 7, 1, 4, 5, 6, 11, 12