Rakennemuutos jatkuu laman jälkeen

- Alan strategian päivittämisprosessi on käynnistetty, agendan painopiste on muuttumassa puhtaasta palvelutehtävästä enemmän jäsenyrityksille lisäarvoa tuovaan suuntaan, Turunen toteaa.  

53-vuotias prosessitekniikan diplomi-insinööri tuli Teknologiateollisuuteen Finprosta, jossa hän edisti suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Sitä ennen Turunen oli hankkinut työkokemusta tietotekniikan softa-yrityksistä ja tietoliikenteestä sekä biotekniikan puolelta Cultor-konsernissa.

- Siirtyminen Finprosta uuteen työpaikkaan on luontainen jatkumo uralleni. Samalla se on laajennus työtehtäviini ja varsinainen näköalapaikka. Teknologiateollisuus vastaa 60 prosenttia Suomen viennistä, joten siinä mielessä olen ihan ytimessä vaikuttamassa asioihin. Isänmaan asialla tässä ollaan, Jorma Turunen tähdentää.

 

 

Laaja-alaisen työuran omaavalla miehellä on selkeä näkemys siitä, miksi Suomi on pudonnut kymmenen sijaa IMD:n kilpailukykymittauksessa. BKT:n kahdeksan prosentin romahdus vaikuttaa merkittävästi tulokseen.

- Taustalla on vientiteollisuutemme yksipuolisuus. Suomen viisi suurinta vientiyritystä vastaa 25 prosentista ja 25 suurinta 50 prosentista viennistämme, joka käsittää pääasiassa teollisuuden investointitavaroita. Esimerkiksi Saksaan verrattuna meiltä puuttuvat kulutustavarat.

Lisäksi Suomessa on pienet resurssit ja yrityksillä on kevyet taseet. Ainoa keino pärjätä maailmalla on osaamisen perustuva liiketoiminta. Avainjuttuna on jatkuva panostus osaamisen kehittämiseen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, jotta ne entistä paremmin tuottaisivat työntekijöitä yritysten tarpeisiin.

- Vasta sitten kun osaaminen on kunnossa syntyy teknologiaa ja siitä innovaatioita, joilla on mahdollisuus pärjätä maailmalla. Visiomme mukaan kyllä myös valmistava teollisuus voi menestyä jatkossa Suomessa, Turunen uskoo.  

Pohjana on korkean osaamisen mahdollistava tuotekehitystoiminta, mikä synnyttää innovaatioita. Edellytyksenä on toimintaa tukeva ekosysteemi: korkeatasoisia infrapalveluita ja sellaisia tukipalveluita, joita yritykset tarvitsevat. Lisäksi ekosysteemin osana on innovaatioiden tekemiseen tarvittava kumppaniverkosto.

- Jos Suomen toimintaympäristö muuten on kunnossa, niin sellaista tuotannollista toimintaa, joka ei ole työvoima- tai työkustannusintensiivistä, ei ole mitään syytä viedä Suomesta pois. Meillä on erinomaisia esimerkkejä edelleen Suomeen investoivasta teollisuudesta, kuten Outokumpu Oyj ja vaikkapa lempääläläinen Robit Rocktools Oy.

Myös suurilla maailman markkinoilla toimivat yritykset voivat tehdä tuotantoa Suomessa. Tällöin puhutaan esim. lähellä tuotekehitystä olevasta ramp-up -vaiheesta, jossa kuitenkin teollisessa mittakaavassa täytyy testata tuote, tuotantoteknologia ja prosessit.

- Kun elinkaarella siirrytään markkinavaiheeseen, niin tuote valmistetaan siellä missä se on kokonaisedullisinta. Mutta korkean räätälöintiasteen hyvin erikoisia niche-tuotteita, esimerkiksi pieniä sarjoja ei ole mitään syytä lähteä tekemään Kiinaan. Nämä ovat esimerkkejä sellaisesta tuotannosta, mitä Suomessa voi ja kannattaa tehdä, Jorma Turunen vakuuttaa.

 

Nykyistä määrätietoisemmin pitäisi Turusen mielestä ratkaista julkihallinnon ongelmia nimenomaan suomalaisilla innovaatioilla. Periaatteessa julkisten hankintojen pitäisi suuntautua kotimaisiin toimittajiin. Se vaikuttaisi kahta kautta positiivisesti: julkistalous tulisi tuottavammaksi ja suomalaiset toimittajat saisivat referenssejä. Kotimarkkina täytyy edelleen olla, jotta maailmalle voidaan mennä. Ensimmäiset referenssit tehdään useimmiten Suomessa.

- Aika paljon vastuuta sälyttäisin poliittisille päättäjille, sillä avainkysymys on mahdollisimman kilpailukyinen toimintaympäristö yrityksille. Sen perusedellytys on kunnossa oleva julkinen talous.

- Lääkkeenä ei ole verojen korottaminen, vaan julkisen talouden rakennemuutos. Yrityksissäkin ensimmäisenä reaktiona on kustannusten vähentäminen, kun menot rupeavat ylittämään tuotot. Näitä keinoja ei ole vielä paljoa käytetty julkishallinnon puolella, Turunen toteaa.

Professori Vesa Puttosen raportissa esitettiin innovaatiojärjestelmämme tiettyjä rakenteellisia muutoksia julkisen rahoituksen puolelle, jotka tehostaisivat toimintaa ja tekisivät yrittäjän elämää helpommaksi. Tekesin, Finnveran ja Teollisuussijoituksen pitäisi toimia koordinoidusti siten, että kukin keskittyisi omaan toimintaansa. Tekes hoitaisi anomuksia, Finnvera lainoja ja vakuutuksia sekä TeSi sellaista vaihetta pääomasijoitustoiminnasta, joka tarvitaan markkinapuutteen poistamiseksi.

- Jujuna kasvuyritysten alkuvaiheessa on tehdä innovaatioiden syntyminen ja kaupallistaminen helpommaksi. Olemme ehdottaneet, että samoin kuin eräissä kilpailijamaissa, tuotekehitykselle voisi antaa verohelpotuksia, jotta suomalaiset yritykset olisivat edes samalla viivalla ulkomaisten kilpailijoidensa kanssa. Onhan Tekesin hakemuksen tekeminen on monelle pienelle yritykselle aika iso kynnys Jos tuotekehityskustannuksia saisi nykyistä enemmän vähentää, niin se kannustaisi uusien tuotteiden ja innovaatioiden löytämiseen.       

 

Strategisen huippuosaamisen keskittymä SHOK näyttää lupaavalta instrumentilta suunnata tutkimusta osakkaana olevien yritysten tarpeisiin ja edistämään verkottumista. Tutkimushankkeet päätetään SHOKin hallituksessa olevien yritysten kesken yhdessä.

Periaatteena on, että yritykset maksavat useimmiten puolet ja Tekes toisen puolen. SHOKit ovat vasta päässeet liikkeelle, eikä niillä ole vielä näyttöä onnistumisesta. Kaupallistamisprosessit ovat pitkiä, kun uudesta teknologiasta lähdetään tekemään uusia ratkaisuja. 

Alalla syntyy myös omia tuotteita, joilla voidaan tehdä hyötyä ja viihdettä: tulevaisuuden internet, koulutus ja muut digitaaliset palvelut sekä tietovarantopalvelut. Mobiilipalveluissa meillä on edelleen tietty etulyöntiasema, sanoipa kuka mitä tahansa. Nyt puhutaan myös pilvipalveluista, peleistä ja viihteestä.

- Digitaalisuus myös parantaa kaikkien toimialojen kehitystä, kuten älykäs sähköverkko. Koneenrakennus on perinteisesti vahva ala, jossa koneisiin tuodaan älyä ja energiatehokkuutta. Lisäesimerkkinä mainitsen vielä ICT-pohjaisen rakentamisen, kaikki ubiikki-ratkaisut ja erilaiset anturit. Kaikissa näissä on yhteisenä piirteenä fyysisen materiaalin osuus.

 

Jorma Turusen mukaan ilahduttavasti alalle on syntynyt uusia yrityksiä esimerkiksi ympäristöteknologian puolelle. Meillä on tiettyjä vahvuuksia, joissa Suomi on maailman ykkönen taustoistamme johtuen. Esimerkiksi energiatehokkuudessa Suomessa aika laaja portfolio. Me tunnemme erilaisten energiamuotojen käyttöä ja säästämme automaattisesti energiaa, koska maassamme on kylmä ilmasto.

Teollisuuden puhtaat prosessit on toinen Suomen vahva segmentti, lähinnä paperi- ja selluteollisuuden korkean teknologian ansiosta. Tämän tyyppisille suljetuille prosesseille ja osaamiselle on kysyntää maailmassa. Lisäksi osaamiseemme kuuluu puhdas vesi ja ilma, joiden on ympärille tulee uutta liiketoimintaa: Nämä segmentit on kerätty Cleantech Finland –brändin alle, jota operoivat EK ja Finpro.

- Myös terveysteknologia koko laajuudessaan ja palvelupuoli, joka syntyy ikääntymiseen liittyvistä seikoista. Meillä alkaa olla tiettyjä käytäntöjä vanhusten hoitamisessa. Samaten koulutus- ja opetus puolelle alkaa olla ihan hyviä lähtöjä maailmalle, nimenomaan suomalaisen koulutusosaamisen viennille. Tilanne ei ole suinkaan toivoton, vaikka Turunen sanoo sen vakavalla naamalla.

 

Teknologiateollisuudella on ollut useamman vuoden kestävä TRIO-projekti, jossa alihankintaan pyrittiin synnyttämään uusia konsortioita, jotka yhdessä ovat vahvempia kuin yksittäiset yritykset. Alihankintaketjuhan jaetaan kolmeen 3 segmenttiin: pohjalla yhden komponentin alihankkijat, järjestelmätoimittajat keskellä, jotka kasaavat isompia kokonaisuuksia. Kolmantena on päähankkijat, joilla loppuasiakassuhde on hallussa.

Järjestelmäpuolelle saatiin uusia kansainvälistymään lähteneitä toimijoita, mutta kaikkia tavoitteita ei kuitenkaan saavutettu. Nyt on käynnistetty uudistettu 36 kuukautta kestävä TRIOn jatkoprojekti. TRIOplus. Sen tavoitteena on kaivaa esiin yksittäisiä yrityksiä, analysoida niiden kykyä ja halua mennä kansainvälisille markkinoille sekä verkostojen avulla auttaa niitä kansainvälistymispolun alkuun.

Toinen osa projektia on yritysten tervehdyttämisharjoitus, jota tehdään TMA-konsulttien kanssa. Taseet kuralla olevin yritykseen menee asiantuntija viemään läpi projektia. Siinä tehdään johtopäätöksiä: syntyykö yrityksestä vielä kalua vai kannattaisiko se lopettaa. Tämä on esimerkki proaktiivisesta toiminnasta.

- Perinteisen teollisuuden osalta Teknologiateollisuus on eniten huolissaan yhden tuotteen tai komponentin toimittajista, jotka toimittavat tuotteensa kaukana arvoketjussa olevalle loppuasiakkaalle. Näillä yrityksillä ei ole monia vaihtoehtoja, Turunen sanoo.

Konepajat pyrkivät yhä enemmän omien tuotteiden ja IPR:ien suuntaan, koska näiden yritysten ainoa mahdollisuus on erikoistua ja erilaistua. Kilpailussa kaikilla pitää olla se oma juttu, vaikka pienikin, jossa toimittaja on maailman paras. Yksi mahdollisuus on liittoutuminen isomman järjestelmätoimittajan kanssa. Tähän toimialajärjestö yrittää kannustaa.

 

Kuvatekstejä:

 

- Suomen täytyy olla houkutteleva investointikohde riippumatta siitä, onko kyse suomalaisesta vai kansainvälisestä yrityksestä. Tavoitteena on saada maahamme työllistäviä ja veroja maksavia yrityksiä. Omistuspohjalla ei ole väliä, sanoo isänmaan asialla oleva Jorma Turunen Teknologiateollisuudesta..

 

 

 

Teknologiateollisuuden uusi toimitusjohtaja Jorma Turunen on alihankinnan puolella eniten huolissaan yhden tuotteen tai komponentin toimittajien pärjäämisestä globaalissa kilpailussa. Lääkkeeksi hän tarjoaa erikoistumista. 

 

- Varsinainen kilpailuedun perusedellytys on, että toimintaympäristö on kunnossa. Kyllä sitten innovaatiopolitiikalla osana elinkeinopolitiikkaa pystytään edesauttamaan innovaatioiden syntymistä ja kaupallistamista, Jorma Turunen sanoo.