- Lähetä ilmaiseksi informaatio- ja tarjouspyyntöjä. Valitse kohdeyritykset First Index-hakemistosta tai välitä pyynnöt kauttamme.
Teollisuuden ja kaupungin yhteinen etu oli ratkaiseva tekijä kun Poriin ryhdyttiin hankkimaan uuttaa voimalaa. Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiön Porin Prosessivoima Oy:n uusi voimalaitos aloitti toimintansa täsmälleen suunniteltuna ajankohtana viime vuodenvaihteessa. Yhteistyö suurten laitetoimittajien kanssa toimi kitkatta, ja nyt Porissa tuottaa höyryä, lämpöä ja sähköä lähes kokonaan kotimaista polttoainetta käyttävä biovoimala.
-Teollisuuden ja kaupungin yhteistyö osoittautui hyväksi ratkaisuksi tilanteessa, jossa etsittiin vanhenevien laitosten korvaamista entistä ympäristöystävällisemmällä ja taloudellisemmalla voimalalla, mainitsee projektipäällikkö Hannu Turunen. Energiaa uusi voimalaitos tuottaa 170 megawatin teholla lähialueen teollisuudelle, Pori Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon ja sähköä riittää myös valtakunnanverkkoon.
Porin alueen toimijoiden voimalaitosten uudistamistarvetta tutkittiin useita vuosia. Voimalat alkoivat vanheta ja öljyn poltosta haluttiin vähittäin luopua, mainitsee Turunen. Porin Prosessivoima Oy osti vuonna 2005 Kemira Pigmentsin voimalaitoksen. Yhteisvoimin energiatuotannon ympäristöhaittoja on mahdollista pienentää ja yhteisillä investoinneilla energian tuotantokin on entistä edullisempaa. -Järkevää olikin toteuttaa yksi yhteinen laitos kahden voimalan sijaan, toteaa Hannu Turunen. Porin Prosessivoima Oy jatkaa Pohjolan Voiman biopolttoaineohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä hyödyntämällä alueellisia bioenergiavaroja tehokkaasti. Polttoaineena käytetään turvetta, puuta ja teollisuuden kierrätyspolttoainetta. Myös hiilen käyttö on mahdollista. Vuosittainen polttoaineen tarve on 1600 gigawattituntia.
Uusi biovoimala on suunniteltu kymmenien vuosien käyttöä varten. Sen toteutuksessa on otettu huomioon kaikki ympäristönormit. Öljyn korvaaminen muilla polttoaineilla vähentää ympäristön kuormitusta. Nykyaikaiset teknologiaratkaisut suovat mahdollisuudet epäpuhtauksien hallintaan ja tekniikka täyttää kaikki ympäristöehtojen vaatimukset. Päästötasoja kontrolloidaan koko ajan erilaisin mittauksin.
Kierrätysenergiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Projekti-insinööri Mikko Heikkilän mukaan valtaosa polttoaineesta on turvetta, jota tuodaan pääasiassa Satakunnan turvesoilta. Yhteensä polttoainetta tuodaan laitokselle 60 – 70 rekkakuorman vuorokaudessa. Puun, lähinnä metsäteollisuuden ylijäämän, polttoaineosuus on merkittävä. Myös teollisuuden ja kaupan kierrätysmateriaali soveltuu hyvin tämäntyyppiseen voimalaan. Kierrätysmateriaalin enimmäismäärä on 10 prosenttia polttoaineesta. Polttoaineiden välistä osuttaa on mahdollista muuttaa joustavasti. Sähköstä ja lämmöstä 58 prosenttia menee yhtiön perustamissopimuksen mukaan Kemira Oyj:lle ja 42 prosenttia Porin kaupungille. Tuotannosta vajaa puolet on höyryjä, neljännes lämpöä ja loppu sähköä, josta noin puolet riittää valtakunnan verkkoon. Sähköä uusi voimalaitos maksimissaan tuottaa 65 megawatin teholla, höyryä 140 megawatin ja kaukolämpöä 70 megawatin teholla. Uuden kiertoleijukattilan ja kaukolämpöosalla varustetun vastapaineturbiinin lisäksi hankkeessa rakennettiin kaukolämmön siirtoputki Poriin ja höyryn siirtoputki Pihlavan teollisuusalueelle. Porin kaukolämmöstä laitos tuottaa yli puolet. Kaukolämpöverkko kattaa nykyisellään kaupungin keskusta-alueen ja ulottuu aina Pihlavan ja Meri-Porin alueelle.
Uuden voimalan ensimmäinen tahdistus valtakunnan sähköverkkoon tapahtui marraskuussa, 14.11.2008, ja ennen joulua päästiin lopulliseen tuotantoon. Laitoksen juhlalliset vihkiäiset vietettiin maaliskuun alkupäivinä. Hankkeen kustannukset olivat noin 140 miljoonaa euroa.
Porin Prosessivoima Oy toimii Sachtleben Pigments Oy:n Kaanaan teollisuusalueella. Uusi voimalaitos mahdollistaa Sachtleben Pigmentsin tuotannon lisäämisen Porissa ja vähentää öljyn käyttöä teollisuudessa ja kaukolämmön tuotannossa.
Investoinnin valmistuttua käytöstä poistui Pori Energia Oy:n vanhentunutta, huonommalla hyötysuhteella toimivaa kapasiteettia Pihlavan ja Aittaluodon teollisuusalueilta.