- Lähetä ilmaiseksi informaatio- ja tarjouspyyntöjä. Valitse kohdeyritykset First Index-hakemistosta tai välitä pyynnöt kauttamme.
24.05.2013
Asiakaskirjautuminen
Kansallinen hankintailmoitus: HILMAn ilmoitusnumero 2013-014012, josta selviää tarkemmat tiedot. Martinlaakson voimalaitoksen kaasuttimen biopolttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmä....
Yhteydenotot sähköpostilla.
Etsitään uusia yhteistyökumppaneita oheisen työn valmistamiseen.
Upper heat plate dwg.21-02-543 2 pcs; Montage plate dwg.21-02-552 14 pcs; Lower heat plate dwg.21-02-544 2 pcs; Side...
Pyydetään tarjouksia oheiseen työhön. Liitteessä on piirustus.
1) Kupari SS 5011-04 t=0,1 mm
2 ) Tinapinnoite SS-ISO 2093
Tavoite on saada kokonaisvaltainen...
Hirsihöylä. höyläys vahvuus 50 - 300 mm. Yhteydenotot ainoastaan sähköpostilla.
Tarjouspyyntö kori
Artikkelit
Pk-yritykset vientiin ja tuotekehitykseen
- Kuvaaja(t): Kari Erkkilä
- Lehden numero: 2011
Suomalaiset pk-yritykset vievät tuotteitaan ja palveluksiaan ulkomaille huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi saksalaiset. Teknologiateollisuus ry:n tuore puheenjohtaja kannustaa yrittäjiä avaamaan vientimarkkinoita, mikä tosin on hyvin pitkälle osaamiskysymys monessa yrityksessä. Lisäksi Pekka Lundmark patistaa pk-yrityksiä kehittämään omia tuotteita ja innovaatioita, jotteivät ne olisi liikaa pelkästään alihankintastrategian varassa.
Konepajayhtiö KCI Konecranes Oyj:n toimitusjohtaja Pekka Lundmark nousi varapaheenjohtajan paikalta Teknologiateollisuus ry:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi vuodeksi 2011 Metso Oyj:n toimitusjohtaja Jorma Elorannan jälkeen.
Konecranesia Lundmark on johtanut menestyksellisesti vuodesta 2004 lähtien, vaikka on tullut täysin erilaiselta toimialalta. Ennen nostolaitebisnekseen siirtymistään diplomi-insinööri veti Hackmannia, johon kuuluivat kattaustuotteita valmistava Iittala ja suurkeittiöfirma Metos.- Laman olemme kokeneet Konecranesissakin muiden globaaleilla markkinoilla toimivien konepajateollisuusyhtiöiden tavoin. Toisella viikolla lokakuussa 2008 tilaukset loppuivat kuin seinään, ikään kuin joku olisi niin määrännyt, Lundmark kertoo. Tänään suurimmilla pörssiyhtiöillä menee jo kohtuullisen hyvin, sillä ne ovat sopeutuneet globaaliin rakennemuutokseen. Toimialan päällimmäisenä huolenaiheena ovat kone- ja metallituoteteollisuuden pienet alihankintayritykset, jotka kärsivät rakennemuutoksesta kaikista eniten. Ensitöikseen hallituksen uusi puheenjohtaja on ollut laatimassa Teknologiateollisuuden tavoitteita vaalikauden 2011-2015 hallitusohjelmaan.
TeknologiaSuomi nousuun!
Teknologiateollisuus nostaisi talousstrategian ytimeksi uudistumisen, kasvun ja investoinnit. Vaalikauden keskeisenä kansallisena tavoitteena on suomalaisen toimintaympäristön, työn ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.
Suomen hyvinvoinnin ja teknologiateollisuuden yritysten menestyksen välillä on kohtalonyhteys, joka näkyy valtiontalouden tulojen ja Teknologiateollisuuden liikevaihdon välillä. Vain kilpailukykyisinä yritykset pystyvät työllistämään ja vain osaamisen ja korkean työllisyyden avulla voidaan suomalaista hyvinvointia ylläpitää ja kehittää.
- Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on historiallisen suuren haasteen edessä. Maamme kilpailukyky ja houkuttelevuus investointien, omistamisen ja sitä kautta työpaikkojen sijaintimaana on käännettävä uudelleen nousuun.
Konsulttiyritys McKinsey`n raportin mukaan Suomeen tarvitaan 150.000 - 200.000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, jotta hyvinvointipalveluiden rahoitus turvataan. Lisäksi julkisrahoitteisten palveluiden tuottavuutta olisi parannettava 1,2 prosentilla vuodessa.
- Tämä ei onnistu ilman vahvalle teolliselle pohjalle rakentuvia innovaatioita ja palveluita, eikä varsinkaan, jos julkisen talouden alijäämä kuvitellaan paikattavan veroastetta nostamalla, Pekka Lundmark tähdentää.
Suomen brändi-työryhmälle hän antaa kiitosta eväistä teollisuudelle. Lundmarkin mielestä raportti on hyvin optimistinen ja hyvää työtä kaiken kaikkiaan.
- Kun väestörakenteen eläköityminen otetaan huomioon, niin meidän on jostain löydettävä 270.000-320.000 uutta työntekijää, jolloin ratkaisevaa on Suomen houkuttelevuus investointien, työpaikkojen sijaintikohteena. Tällöin on tärkeätä, mikä mielikuva maastamme on hyvänä paikkana työllistää.
Innovaatiopolitiikasta voimaa menestykseen
Teknologiateollisuuden mukaan aktiivisella innovaatiopolitiikalla kansakunta määrittää tulevaisuuttaan. Pyrkimyksenä on auttaa yrityksiä uudistumaan ja kehittämään uutta. Tällöin pitää turvata innovaatiopolitiikan rahoituksen määrällinen reaalikasvu ja kohdentaa rahoitusta elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti.
- Primääritavoitteenamme on, että innovaatiopolitiikalla pitää olla riittävästi yrityksiä, jotka investoivat tuotekehitykseen. Vasta sen jälkeen syntyy uusia hienoja tuotteita ja palveluja sekä teknologioita. Näissä firmoissa pitää olla myös riittävästi osaajia ja rahoitusta,. Kun joku start-up tai muu tekee keksintöjä tai innovaatioita, niin täytyy löytyä aikaisen vaiheen sijoittajia joko julkiselta tai yksityiseltä puolelta tai näiden yhdistelmältä, Lundmark linjaa.
Osaamisesta ylivoimaa
Vientiteollisuuden ja Suomen menestys edellyttää ylivoimaista osaamista. Se varmistetaan erikoistumalla, investoimalla uusien osaamiskärkien luomiseen sekä parantamalla koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta.
Teknologiateollisuuden tavoitteena on korkeakoulukentän uudistaminen siten, että Suomessa on vuoteen 2020 mennessä 6-8 kansainvälisesti kilpailukykyistä yliopistoa ja 12-14 työelämälähtöistä ammattikorkeakoulua. Lisäksi yliopistojen hallinnonuudistus viedään loppuun.
Teknologiateollisuus vaatii ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoituksen kriteerien uudistamista siten, että niissä painotetaan opetuksen ja t&k-toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten yhteistyötä tekniikan alalla on vahvistettava merkittävästi.
Lisäksi ammattikorkeakoulujen koko perusrahoitus on siirrettävä valtiolle.
Kannustava verotus tuo kasvua ja investointeja
Kansallisen veropolitiikan linjauksilla on selvä kasvua ohjaava vaikutus, jota on käytettävä aktiivisesti. Teknologiateollisuuden tavoitelistan kärjessä on uusi t&k-verokannuste, jonka avulla edistetään yritysten investointeja innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Tällainen on jo käytössä useimmissa Suomen kilpailijamaissa.
- Pienissä yrityksissä koetaan hyvin haastavaksi erilaisiin tukiin liittyvä paperisota. Liian monta hyvää innovaatiota jää tuotekehityksen astelle, kun pk-yrityksissä ei osata tai jakseta tehdä tukihakemuksia. Siksi haluamme saada yksinkertaisemman järjestelmän t&k-verokannustimen kautta. Tekes voisi hoitaa lukumääräisesti harvempia yrityksiä enemmällä riskillä, Pekka Lundmark sanoo.
Energiaintensiivisen teollisuuden käyttöön on nopeasti luotava uusi energiaveroleikkuri, ja teollisuuden energiaverotus tulee alentaa EU:n sallimalle minimitasolle.
