Klaus Oesch: Tietämysteollisuus on haaste teknologiateollisuudelle

Uusi teollisuus ei enää perustu vain fyysiseen materiaaliin, kuten puu, metalli ja elektroniikka. Tieto ja tietämys on uusin materiaalimme, jota voi jalostaa.

- Mitä tulevaisuudessa tapahtuu digitaalisten sisältöjen, median sekä tieto- ja viestintätekniikan maailmassa, kutsun tietämysyhteiskunnaksi. Siinä osataan muodostaa älykkään sisällön ja tuotannon klustereita, joita heti voidaan soveltaa ympäri maailmaa, sanoo Klaus Oesch, joka on vetänyt vuorovaikutteisen tietotekniikan teknologiaohjelmaa vuosina 2003-2007.

Teollisajan käytännöistä tietämysyhteiskuntaan

Tietoyhteiskunta on projekti- ja verkostoperusteinen, jossa ei niinkään tehdä säännöllistä teollisuus- tai pätkätyötä. Oeschin mukaan organisaatiomallikaan ei enää ole hierarkkinen tehdaspaikkakuntineen ja elektroniikkayhtiöineen, vaan verkostoidumme projektien ympärille kommunikatiiviseen, sosiaaliseen ja monikansalliseen ryhmätyöhön.

Tietämysyhteiskunnan kehityksessä ollaan siirtymässä tele- ja viestintävaiheesta oppimisvaiheeseen. Tekes valmistelee tämän oppimisalueen ja -ympäristön teknologiaohjelmaa. Televiestintäinfran tietokäytännöt kehittyvät oppimisen kautta.
- Kuuma kysymys kuuluu: miten yritykset ja kansalaiset saadaan oppimaan näitä uusia käytäntöjä, kun otetaan käyttöön tietokoneita, mediakännyköitä, internet-palveluita, joihin sisältyy suunnaton määrä erilaista tietämystä ja sisältöä.

Älykäs media tulee

Markkinoita kehittävänä ajurina Oesch pitää sitä, että sisällöt - lehdet, kirjat, kuvat, äänitteet, videot – sulautuvat telekommunikaatioon ja ohjelmistotekniikkaan. Tällöin ei enää puhuta tieto- ja viestintäklusterista, vaan jopa älykkäistä sisällöistä. Kasvun avaimia tulevat olemaan sisältövetoiset palveluprosessit, kuten Applen iPhonen tai Googlen viestintäalustat osoittavat.

- Älykäs sisältö on mediaa, joka ilmenee monissa eri muodoissa: tekstinä, kuvina, videoina, 3D-grafiikkana, animaatioina, jne. Se on digitaalisessa muodossa koodattua, ja siihen sulautuva ohjelmisto luo lisäarvoa ja parantaa henkilökohtaisen vuorovaikutuksen laatua.
Ihmiset luovat vuorovaikuttamalla älykästä sisältöä, joka on myös skaalattavissa jakelutien mukaan. Se on siten jaettavissa tietoliikenneteitse minne tahansa, missä vain päätelaitteita on. Tekes, valtio ja eri projektit ovat rahoittaneet tätä tulevaisuutta jo yli kymmenen vuotta.

- Näistä asioista on puhuttu poliitikoille, mutta julkinen markkina ei johtamiseltaan ja organisoinniltaan ole vielä ollut kypsä jo tapahtumassa olevaan murrokseen. Jos emme pysty johtamaan tätä prosessia rakentamalla Sitran ehdottamaa operatiivista strategiaa, niin aasialaiset toimijat kyllä uhkaavat kilpailukykymme, Oesch toteaa.

Tuhansia uusia työpaikkoja

- Me pystymme osoittamaan uusia sektoreita, joihin voidaan synnyttää tuhansia työpaikkoja. Esimerkiksi semanttisen webin, metatiedon luomisen, kirjasto- ja kulttuuriteollisuuden ja sisältölähtöisten palvelujen markkinat ovat kasvualueita. Puhummekin vuorovaikutustalouden luomisesta, jonka tulon talousasiantuntijat ovat ennustaneet jo kauan.

Peliteollisuuden synnyttäminen Suomeen toimii hyvänä esimerkkinä uusista älykkäiden megasisältöjen markkinan luomista. Tekesin ja Finnveran tuella on käynnistetty kymmeniä pelifirmoja, jotka viime vuoden mittauksen mukaan on kehittänyt kahdeksassa vuodessa 1200 työpaikkaa pääkaupunkiseudulla ja niiden vienti on jo 100 miljoonaa euroa.

- Tähän mennessä me olemme tuottaneet vasta teknisiä alustoja ja järjestelmiä, mutta nyt siirrymme sisältövetoisiin palveluprosesseihin. Ihminen nousee avainasemaan teknologian sijasta. Kun tavallisten ihmisten kanssa puhutaan heidän omalla kielellään, niin humanistit ottavat huomioon ihmistieteet; psykologian, sosiologian ja kielitieteet. Näiden sosioteknisten järjestelmien rakentamisessa tulee olemaan työmaata yliopistoilla seuraavat 10- 20 vuotta.

- Suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet organisoida tiennäyttäjäprojekteja, joita on jo tehty ja käynnissä Suomen yliopistovetoisilla avainpaikkakunnilla. Immateriaalisen yritystaseen rahoittamisen käytäntöjä on kuitenkin kehitettävä, koska riskirahoitusta ei ole riittävästi uusiin asioihin. Know-how on tiedollisiksi toimijoiksi kehittyvien älykkäiden ihmisten korvien välissä, Klaus Oesch tähdentää.