- Lähetä ilmaiseksi informaatio- ja tarjouspyyntöjä. Valitse kohdeyritykset First Index-hakemistosta tai välitä pyynnöt kauttamme.
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä uskoo, että viennin rahoituksen ja pk-sektorin kotimaan rahoituksen vastuukattojen nostamisen ansiosta yritysten rahoittaminen ei jää Finnverasta kiinni. Kysymys on nyt enemmän siitä, että kysyntä on hiipunut globaalin talouskriisin ja reaalitalouden kriisin myötä - ja sille ei valtion erityisrahoitusyhtiökään voi mitään.
Viime kuukaudet niin teollisuudessa kuin laajemmaltikin talouselämässä on eletty melkoisessa myllerryksessä, jossa tuleviin tapahtumiin on ollut vaikea varautua.
- Yksi pörssiyrityksen johtaja sanoi, että kvartaali on tällä hetkellä 15 minuuttia, valtion omistaman erityisrahoitusyhtiön Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä kuvaa nykyistä tilannetta.
Mutta vaikka tulevaisuutta on tavallistakin vaikeampi ennustaa, taloudellinen toiminta pyörii koko ajan ja pelimerkkejä tarvitaan joka hetki. Ongelma on, että taantuman myötä rahoituksesta tulee nopeasti pula.
- Kun suhdanteet kääntyvät, kaksi asiaa tapahtuu samanaikaisesti ja ne yhdessä synnyttävät rahoitusvaikeuksia. Yhtäältä olemassaolevien lainojen lyhennyksiä halutaan lykätä tai laina-aikaa pidentää, mikä tarkoittaa sitä, että rahoittajan olemassaolevat vastuut eivät sula samaa vauhtia kuin ennen, vaan olemassaoleva vastuukanta säilyy. Toisaalta rahoituskysyntä kasvaa, uutta ulosmenevää vastuuta tulee aiempaa enemmän. Nämä molemmat tekijät yhdessä johtavat siihen, että rahoittajan kokonaisvastuu lähtee nopeasti nousemaan, Heikkilä selittää tilannetta.
Rahoituksen saamisen vaikeutuminen on luonut eri maissa nopeasti painetta Finnveran tapaisten valtiollisten luottolaitosten suuntaan. Suomessa valtiovalta puuttui nopeasti tilanteeseen ja nosti vuodenvaihteessa Finnveraa koskevia laissa mainittuja rajoja.
- Vientitakuutoiminnassa olisimme lyöneet hyvin nopeasti päämme aiempaan 7,9 miljardin euron kattoon ja myös kotimaan rahoituksessa vanha 2,6 miljardin euron raja olisi tullut keskipitkällä aikajänteellä vastaan. Näitä muutettiin nyt vuodenvaihteessa vientitakuiden maksimin osalta kymmeneen ja kotimaan rahoituksen osalta 3,2 miljardiin euroon, Heikkilä toteaa.
Jatkoa vuodenvaihteen toimenpiteille seurasi tammikuussa, kun ministeri Antti Tanskanen antoi omat suosituksensa haasteltuaan ison joukon yrityksiä ja niiden rahoittajia.
Tammikuun viimeisellä viikolla hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi elinkeinoministeriön esityksiä, jotka olivat koko lailla Tanskasen suositusten mukaisia. Ainoastaan jälleenrahoitukseen osoitettu summa ei ollut ihan yhtä suuri kuin mitä Tanskanen oli esittänyt. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö esitti, että Finnveran tulisi ottaa käyttöön ns. suhdannelainat ja -takaukset, samantyyppiset tuotteet joita 1990-luvulla käytettiin ja joista on niiltä ajoilta hyviä kokemuksia.
Finnveran Heikkilän mukaan näissä toimenpiteissä on kysymys ennen kaikkea varautumisesta tulevaan. Finnvera ei tee mitään virallisia ennusteita, niiden tekeminen on Etlan, Suomen Pankin ja muiden tahojen asia, Heikkilä sanoo, mutta toteaa, että on hyvä varautua parin kolmen vuoden matalasuhdanteeseen.
- Jotkut ovat hyvin optimistisia tilanteen suhteen kun taas toisessa ääripäässä ennustetaan, että tässä virutaan hyvin pitkään. Mutta jos katsoo taloushistoriaa sata vuotta taaksepäin, niin suhdannekäänteet ovat kautta aikojen menneet erittäin ennustettavasti. Tämä tarkoittaisi sitä, että nykyinen taantuma, vaikka onkin ensi kertaa globaali, kestää kaksi tai kolme vuotta. Vuonna 2011 tai 2012 nokka on taas kohti parempia aikoja ja tämä on perusskenario, johon täytyy varautua. Jos tilanne paranee nopeammin, niin hieno juttu, jos kestää pidempään, niin huono juttu.
Suhdannelainoja ja -takauksia lanseerattiin 1990-luvulla laman keskellä - suhteessa vähän myöhäisemmässä vaiheessa kuin mitä nyt ollaan liikkeellä - eikä niitä ole silloisessa muodossa käytetty viime laman jälkeen. Suhdannelainat ja -takaukset on tarkoitettu yrityksille, joiden liiketoiminta on sakannut mutta joilla kuitenkin nähdään kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä.
Heikkilä toteaa, että suhdannelainoissa ja -takauksissa oli 1990-luvulla kolme keskeistä ominaisuutta, joista kaksi pätee myös nyt.
- Ensinnäkin suhdannelainat ja -takaukset edellyttävät yrityksen muilta rahoittajilta - esimerkiksi pankilta - kirjallista sitoumusta, että ne vakauttavat omat saatavansa, mikä tarkoittaa laina-ajan pidentämistä, lyhennysten lykkäämistä tai lisärahoitusta. Näin Finnvera rahoitusta myöntäessään rauhoittaa tilanteen ja antaa yritykselle sen ajan, joka tilanteen voittamiseksi tarvitaan.